Kuusiluoto on kaikkina vuodenaikoina kiehtova ja syrjäinen paikka keskellä kaupunkia. Saarella aistii vanhan huvila-ajan, kesäsiirtoloiden ja ammattikalastajien henkeä. Kuusiluodossa käyskentelee kaikenlaisia kaupunkilaisia, lapsiperheitä eväsretkellä, geokätköilijöitä ja lintuharrastajia.

Saaren eteläpuolella siintää avara Vanhankaupunginselkä ja pääkaupungin profiili. Pohjoisessa ja idässä aukeaa lintuparatiisiksi kutsuttu Helsingin tärkein ja laajin luonnonsuojelualue.

Kuusiluodossa on yksi pihakuusi. Metsät ovat puhtaita lehtipuulehtoja, joissa havisee haapoja, vaahteroita ja paikoin iäkkäitä koivuja. Rannoilla kasvaa tervaleppiä. Lehdot ovat näyttäviä valkovuokkojen ja mukulaleinikkien kukkiessa toukokuussa, ja ruskan hehkussa lokakuussa.

Pesimälinnustoa ovat mm. satakieli, mustapääkerttu ja laulurastas. Pöntöissä pesii toistakymmentä paria uuttukyyhkyjä ja telkkiä. Kottaraisia pesi vuonna 2016 kahdeksan paria. Talviaikaan saaressa näkee toisinaan valkoselkätikan (kuvassa), palokärjen, käpy- ja pikkutikan. Vuonna 2016 pesi ensi kertaa kivitasku ja puukiipijä.

Saaren nisäkkäitä ovat metsähiiri, kontiainen, lumikko ja kärppä.
Rantoja ympäröi järviruokovyö, vesialue ympärillä on vain 1 – 1,8 m syvää. Ruovikon laidoilla pesii silkkiuikku, nokikana ja kyhmyjoutsen. Matalassa vedessä elää isoja ahvenia ja haukia, suutareita, karppeja, sorvia ja lahnoja.

Saaren laki on avokallioita ja niittyä, jossa kasvaa keto-orvokkeja, kalliokieloa ja pölkkyruohoja, muutama kataja ja mänty. Toukokuussa kohoaa kartioakankaali, vanhojen laidunpaikkojen kasvi. Saaressa laiduntaa kesän ajan lampaita, joiden työnä on ylläpitää aukeaa laidunympäristöä.

Lue lisää Kuusiluodon luonnosta:

• Merikotka Klobbenin saarella 2020
• Vanhankaupunginlahden jäätyminen ja jäidenlähtö vuosina 1991–
  2020, Eero Haapanen