Kuusiluodossa on yksi pihakuusi. Metsät ovat puhtaita lehtipuulehtoja, joissa havisee haapoja, vaahteroita ja paikoin iäkkäitä koivuja. Rannoilla kasvaa tervaleppiä. Lehdot ovat näyttäviä valkovuokkojen ja mukulaleinikkien kukkiessa toukokuussa, ja ruskan hehkussa lokakuussa.
Saaren laki on avokallioita ja niittyä, jossa kasvaa keto-orvokkeja, kalliokieloa ja pölkkyruohoja, muutama kataja ja mänty. Toukokuussa kohoaa kartioakankaali, vanhojen laidunpaikkojen kasvi. Saaressa laiduntaa kesäkuusta lokakuuhun lampaita, joiden työnä on ylläpitää aukeaa laidunympäristöä. 
Pesimälinnustoa ovat mm. satakieli, mustapääkerttu ja laulurastas. Pöntöissä pesii toistakymmentä paria uuttukyyhkyjä ja telkkiä. Kottaraisia pesi vuonna 2016 kahdeksan paria. Talviaikaan saaressa näkee toisinaan valkoselkätikan (kuvassa), palokärjen, käpy- ja pikkutikan. Vuonna 2016 pesi ensi kertaa kivitasku ja puukiipijä. 
Saaren nisäkkäitä ovat metsähiiri, kontiainen, lumikko ja kärppä.
Rantoja ympäröi järviruokovyö, vesialue ympärillä on vain 1 – 1,8 m syvää. Ruovikon laidoilla pesii silkkiuikku, nokikana ja kyhmyjoutsen. Matalassa vedessä elää isoja ahvenia ja haukia, suutareita, karppeja, sorvia ja lahnoja.
Lue lisää…
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2012 -nisäkkäät, matelijat, sammakkoeläimet
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2013
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2014
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2015
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2016
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2017
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2018
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2019
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2020
VKL-jäätyminen-ja-jäidenlähtö-1991–2020
Kuusiluodon hyönteiskartoitus 2020
- kimalaiset ja päiväperhoset, Juho Paukkunen