Ihmisiä (muutamia):

Eero, Erkki, Harri, Heikki, Jari, Jessica, Juhis, Marja, Raimo, Sami, Tuija, Veera, Younis

Eero Kuusiluodon löysimme pikkuveljeni kanssa siniseen vihkoon merkittyjä kansanhiihtokilometrejä kartuttaessa. Olin Herttoniemen kansakoulun ensimmäisellä ja tuona samana talvena 1970 aloin tehdä muistiinpanoja linturetkihavainnoista. Helmikuussa 1976 näin Kuusiluodossa sarvipöllön. Vuonna 1990 olin perustamassa Vanhankaupungin kulttuuri-ekologista klubia, sen jälkeen olen käynyt Kuusiluodossa vielä useammin. Toimialaani Vanhankaupunginlahdella kuuluu mm. talviverkkokalastus, potku- ja purjekelkkailu, aikainen herääminen ja sisälläolon välttäminen Kuusiluodossa, uuttukyyhkyjen, muiden lintujen ja yleensä luonnon havainnointi, lampaanhoito, Kuusiluodon huvilan remontointi sekä paikallishistoriaa koskevan tiedon kerääminen. Aikanani opiskelin Helsingin yliopistossa teoreettista filosofiaa ja sosiaalipsykologiaa. Olen viime vuosina työskennellyt Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa Helsingin ja Viikin luonnonsuojelua ja -tutkimusta koskevissa projektitöissä. Harrastan kirjojen keräilyä, polkupyöräilyä, kalaruokia, Helsingin historiaa, retkeilyä epävirallisilla reiteillä. Viikin luonto
Erkki Msimba Msamba, Nopea Kävelijä elampen@saunalahti.fi www.saunalahti.fi/~elampen/
Harri
Heikki Olen osallistunut klubin toimintaan sen alkuvuosista saakka. Tomikseni siinä ovat vakiintuneet ruuanvalmistus sekä yleisosallistuminen. Haluaisin klubin edelleen lisäävän mahdollisuuuksia ekologisesti kestävään elämään normaalimarkkinoiden ulkopuolella. Klubipuuhista kiirehdin usein ekolaiskuritoimiini.
Jari Saunavastaava. Saunablogi löytyy tästä linkistä.
Jessica
Juhis
Marja Lempipuuhiani Kuusiluodon tienoilla ovat talvisin verkkokalastus ja hiihtely, kesäisin rättikanoottimelonta sekä yleinen oleilu. Hienoin saaressa kuulemani mietelause: Eihän sitä mitään opi, jos ei itse tee.
Raimo Aloin yhteiskunnallis-poliittisen aktivismin Luonto- ja Teiniliitoissa 1960-luvun puolivälissä. Tienanmenin, Varsovan, Koijärven ja Kessin jälkeen kolmisenkymmentä projektia ja satoja mielenosoituksia myöhemmin aktivismini hiipui Jalkaliitossa 1990-luvun puolivälissä. Vauhdin vuosina kirjoitin toimintani olevan huutomerkki ja kritiikki olematonta älymystöä kohtaan, joka ei hoida tehtäviään. Lopulta kriitikkokin väsyi ja alkoi istuskella Kuusiluodon kuvitteellisella kuistilla silkkiuikkuja katsellen. Uudella vuosituhannella hoidan muutamaa pientä projektia, rakentelen aurinkosähköjärjestelmää ja ihmettelen elämää viisikymppisenä.
Sami Maapallolainen vuodesta 1972, kuusiluotolainen vuodesta 2001. Yksinkertaisesti sanottuna pidän Kuusiluodosta, klubista ja sen ihmisistä. Ai miksikö? Sen sanominen ei enää olekaan niin yksinkertaista. Tulkaa itse katsomaan.
Tuija Olen kolmannen talven käpyläläinen ja kuusiluotolainen. Tulin yhdistykseen lampaiden ja kedon houkuttelemana, mutta talvi on saaressa kuitenkin parasta aikaa. Hiljaisia kalastajia hiipparoi nurkissa, saunan lämmöstä pääsee vilvoittelemaan lumiselle kalliolle ja takan loimussa on hauskaa tunnelmoida. Talven ekoteko: Harrasta hillitysti, vähillä välineillä, metsässä samoilua, hiihtoa, luistelua luonnonjäillä (muista turvavarusteet). Talven egotunnustus: Ostin ihan uudet lumikengät sekä uuden hiihtoasun enkä mistään kierrätyskeskuksesta, vaan talvimessujen tarjouksesta urheiluliikkeestä. Talven kulttuurivinkki: Hauskinta Kuusiluodon ulkopuolista sisätilapuuhaa on oleilu Ars06 -näyttelyssä Kiasmassa, jossa on riemastuttavia teoksia, muun muassa meditaatiopeli, jossa pyydystetään virtuaalikarppeja rentoutumalla. Kulttuurin kuluttamiseen käytetty aika on poissa muun kulutuksen pahanteosta.
Veera
Younis Ex-Puheenjohtaja.