Kuusiluodon vuokraajia ja saaren asukkeja 1843-1990

Kuusiluoto on aina kuulunut Helsingin kaupungille. Vuosina 1760-1839 oli yhteensä 39 eri vuokraajaa, joiden hallussa saari oli vain yhdestä neljään vuoteen kerrallaan, vuokraajat vaihtuivat lähes vuosittain. Ehkä saarta käytettiin kalastusvälineiden säilyttämiseen, rysien kuivattamiseen ja laitumeksi. Vuokraajana oli mm. teurastaja Tammelin 1799. Saaressa tuskin oli kummoisempia rakennuksia.

1842-1877

Kauppaneuvos, tupakkatehtailija, Helsingfors Tidningar -lehden julkaisija ja kunnalliselämän vaikuttaja G.O.Wasenius  teki 35 vuoden vuokrasopimuksen 1842. Se  oli saaren ensimmäinen pitkä vuokrasopimus. Wasenius perusti Annalan huvilan puutarhaviljelyksineen 1834, vuokrasi Koskelan tilan ja Viikin latokartanon. Wasenius vuokrasi lehti-ilmoituksilla ainakin keväällä 1850 Kuusiluotoa eteenpäin ja mahdollisesti yritti houkutella sinne esim. kalastajia.

1878-1893

Kauppalaivan kapteeni J.Reenholm teki 30 vuoden vuokrasopimuksen alkaen 1.1.1878. Hän asui ja kalasti Kuusiluodossa kesäisin kälynsä, leskirouva Reenholmin kanssa vuoteen 1893.

1890-94 saarta oli alivuokraamassa kesäisiin huviretkiin raittiusyhdistys Pyrintö, joka kuljetti väkeä saareen kahdella höyrypurrella. Vuonna 1890 Pyrintö päätti poistaa huveista markkinakeinottelun. Viiden vuoden päästä yhdistys oli kovissa veloissa, jotka olivat syntyneet ”uhkamielisistä
huvimatkoista ja leväperäisestä hallinnosta.”

1893

Hovioikeudenneuvos A.Jansson osti Reenholmilta saaren vuokraoikeuden.

1894

Vuokraoikeus siirtyi kalastaja Johannes Julius Karlssonille (s.1855-k.1922) kun hän osti saaren talousrakennukset 1600 mk:lla, joka vastaa ostovoimaltaan vanhoissa markoissa n. 40 000 mk.

J.J.Karlssonilla oli vuonna 1906 yhteensä yhdeksän lasta. J.J. rakensi Toukolaan nykyisen Kustaa Vaasan tien alkuun v. 1904 suuren puutalon, jossa asui vaihtelevasti osan vuotta osa lapsista, kalastusrenkejä ja vuokralaisia ja myös J.J. itse. 1906-1908 J.J.Karlssonin veli Leonard ”Nadi” Karlsson (s. 1861-k.1930) asui saaressa kolmilapsisen perheensä kanssa, muutti sen jälkeen kalastamaan Kivinokan pohjoisrannalle, jossa asui kuolemaansa saakka, jolloin Kivinokan kalastustilan rakennukset siirtyivät Helsingin kaupungille.

Karlssonien Kuusiluodossa asuneita renkiä:

Vuonna 1907 Karl Söderlund (s. 1883), asui Leonard Karlssonin luona. Vuonna 1915 ja uudelleen 1923-24 ajomies, ulkotyöläinen Frans Berg (s. 1876-k.1925), joka asui myös Toukolassa Karlssonien huvilassa.

Vuonna 1912 kalastaja, ulkotyöläinen Viktor Ek (s.1870-k.1929), asui kesällä 1906 Kokkoluodossa (ilmeisesti yksinkertaisessa vajassa).

16.11.1923- 1924  kalastaja, kalastusrenki Edvin ”Eda” Finnbäck s. 26.4.1895-, asui Karlssoneilla kalastusrenkinä vaimonsa ja neljän pienen lapsensa kanssa.

Saari jaetaan kolmeen palstaan

Vuonna 1908 Karlssoneille kaupassa siirtynyt vuokrasopimus päättyi. Helsingin rahatoimikamari jakoi saaren vuokrasopimusta uusittaessa  kolmeen vuokrattavaan erilliseen palstaan. Karlssonit asuivat palstalla numero 1, Vanhankaupungin nuorisoseuran puheenjohtaja, huvilanomistaja G.Koskinen
sai palstan 2 (koilliskulma), Suomen Postiljooniyhdistys vuokrasi eteläpäätä, johon nousi iso kesäsiirtolatalo. Karlssoneille jäi vain kolmannes saaresta, kun aikaisemmin koko saari oli heille vuokrattuna. Saaren nuori isäntä oli J.J.Karlssonin esikoispoika Johannes ”Jankka” Karlsson (s. 1887-k.1937).

1919 alkaen Luterilaisen evankeliumiliiton nuorisoliiton Helsingin osasto osti postiljoonien rakennuksen ja vuokrasi palstat 2 ja 3 ja alkoi käyttää postiljoonien taloa lasten ja nuorten kesäsiirtolana (Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen SLEY:n alajärjestö). Vuosina 1957-1973 se vuokrasi koko saarta ja lopetti toimintansa Kuusiluodossa vuonna 1973.

Huvilanomistajia

Vuonna 1927 J.J. Karlssonin kuolinpesän hallussa olevan kalastustilan päärakennus ja osa vuokraoikeudesta myytiin toukolalaiselle kalastajalle, huvilanomistaja G.A.Liljebergille. Karlssonien palstan vuokraoikeus myytiin uudestaan jo 1928 rouva Pohjanheimolle ja pian sen jälkeen kirjaltaja
K.Kalervolle, joka on Yhdysvaltain kansalainen. Kalervon omistuksessa oleva Karlssonien tilan päärakennus paloi vuonna 1928.  Vuonna 1930 palsta myytiin rouva V. Palmulle (s.1874-k.1935)  ja ekonomi, myyntipäällikkö Olavi Luumille (s. 1901), jotka rakennuttivat nykyisen huvilan. Rouva Palmun mies on kapteeni Hjalmar Palmu (s. 1891-k.1953).

Karlssonit asuivat vielä 1929-1930 Kuusiluodossa vanhalla palstallaan, mutta uusien omistajien vuokralaisina.

Vuonna 1938 vanha vuokrasopimus päättyi ja sitä jatkoi kaupungin kiinteistölautakunta Hjalmar Palmulle neljällä vuodella. Vuonna 1942 huvila myytiin  liikkeenharjoittaja, ompelimon omistaja Anna Tohtualle (s.1900). Tohtua avioitui vuonna 1950 toimitusjohtaja, kenkätehtailija Eino Kotilaisen (s.1908) kanssa. Häitä vietettiin Kuusiluodossa. (Heidän vuokrasopimus tuntematon.)

Ilmeisesti Anna Tohtuan vuokralaisena asui vuosina 1942-43 Arabian tehtaalla työskentelevä sekatyömies, pilkekauppias Sulo Nevaranta (s. 1903) vaimonsa ja yhden pienen lapsen kanssa.

Itärannan saunarakennus

Vuosina 1928-1937 kalastaja Mikael Tuomela (s. 1900),  ja vaimonsa Elsa (s. 1904) kolmen lapsen kanssa asuivat saaren itärannalle vuonna 1928 rakennetussa saunarakennuksessa ja olivat SLEY:n vuokralaisia. He muuttivat vuonna 1937 Katajanokanluotoon  Eteläsataman edustalle. Tuomela asui   ennen Kuusiluotoon muuttoa Lammassaaressa, jossa hänen vanhempansa olivat kalastajia.

Vuosina 1941-1948 Erik Karlsson (s.1912-k.2002) asui ensimmäisen vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa samassa rakennuksessa. 1960-luvulla SLEY:n talonmiespariskunta Poikolaiset asuivat samassa rakennuksessa.

Vuonna 1976 saaren nykyisessä huvilassa asui ilman vuokrasopimusta entinen Lammassaaren vahti Tauno Solla (s.1919) yhdessä vaimonsa Anna-Liisa Sollan (s. 1923) kanssa.

1978-1990 saarta vuokrasi Veikko Hurstin johtama Lopunajan Herätys ry. Vuonna 1981 se järjesti Kuusiluodossa alkoholistien suurleirin. Suurleirissä mukana ollut Jorma Elo asui Kuusiluodossa 1980-luvun alussa.

1990 Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi ry vuokrasi saaren.

Eero Haapanen

Lähteet:

Helsingin poliisilaitoksen osoiterekisteri 1907-1960, Helsingin osoitekalenteri 1892-1907, 5. poliisipiirin ilmoituspäiväkirjat v. 1900-1930, Helsingin sanomat, Hufvudstadsbladet, Helsingfors Tidningar