Historia

Kuusiluoto on ollut asuttu 1880-luvulta alkaen. Ensimmäisenä saaressa kalasti kauppalaivan kapteeni Reenholm renkeineen. Hänen jälkeensä saareen tuli vuonna 1894 sipoolaissyntyinen kalastaja Johan Julius Karlsson (1855-1922) ison perheensä kanssa. Saaressa laidunsi lehmiä ja hevosia. Hänen poikansa Johannes Wilhelmin perhe muutti viereiselle Kokkoluodolle asumaan 1930-luvun alussa.

Saaren kalastaja-asukkaita vanhoilta ajoilta.

Kalastaja Johannes Wilhelm Karlsson (1887-1937) Kuusiluodossa 1929.

Saarta ovat käyttäneet myös monet kaupunkilaiset kesänviettäjät. Raittiusyhdistys Pyrintö järjesti 1890-luvulla saaressa isoja kesäjuhlia. Vuosina 1903-05 siellä toimi Hermannin nuorisoseura. Vanhankaupungin ruotsinkielisen nuorisoseuran johtaja Gustav Koskinen vuokrasi saaren koilliskulmaa vuosina 1908-1918 ja rakennutti sinne tanssilavan. Suomen posteljooniyhdistys, postimiesten ammattijärjestö rakensi saaren kallion laelle suuren kesäsiirtolan vuonna 1908. Postimiesten paviljonki oli vuodet 1919-1973 Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen käytössä. Se järjesti saaressa nuorten kesäleirejä. Vuonna 1977 ränsistynyt paviljonki poltettiin kaupungin toimesta.

1980-luvun alussa Kuusiluodon huvilaa vuokrasi sosiaalineuvos Veikko Hursti, joka järjesti kesäleiritoimintaa alkoholisteille. VKEK on ollut vuokraaja vuodesta 1990.

Kuusiluoto on aina ollut Helsingin kaupungin omistuksessa. Saaren vaiheista kerrotaan seikkaperäisesti Eero Haapasen kirjassa Sörkan rysäkeisarit. Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (SKS 2013).

Lue lisää…