Kuusiluodon vuokraajia ja saaren asukkeja 1843-1990

Eero Haapanen

Vuosina 1760-1839 oli yhteensä 39 eri vuokraajaa, joiden hallussa saari oli
vain yhdestä neljään vuoteen kerrallaan, vuokraajat vaihtuivat joka vuosi.
Ilmeisesti saarta vuokrattiin kalastusvälineiden säilyttämiseen, rysien
kuivattamiseen ja ehkä laitumeksi. Vuokraajana oli mm. teurastaja Tammelin
1799. Saaressa tuskin oli kummoisempia rakennuksia.

1842-1877

Kauppaneuvos, tupakkatehtailija, Helsingfors Tidningar -lehden julkaisija ja
merkittävä kunnalliselämän vaikuttaja G.O.Wasenius  teki 35 vuoden
vuokrasopimuksen 1842, joka oli saaren ensimmäinen pitkä vuokrasopimus
Helsingin kaupungin kanssa. Wasenius perusti Annalan huvilan
puutarhaviljelyksineen 1834, vuokrasi Koskelan tilan ja Viikin latokartanon.
Wasenius vuokrasi lehti-ilmoituksilla ainakin keväällä 1850 Kuusiluotoa
eteenpäin ja mahdollisesti yritti houkutella sinne esim. kalastajia.

1878-1893 Kauppalaivan kapteeni J.Reenholm teki 30 vuoden vuokrasopimuksen
alkaen 1.1.1878. Hän asui ja kalasti Kuusiluodossa kesäisin kälynsä,
leskirouva Reenholmin kanssa vuoteen 1893.

1890-94 saarta oli alivuokraamassa kesäisiin huviretkiin raittiusyhdistys
Pyrintö, joka kuljetti väkeä saareen kahdella höyrypurrella. Vuonna 1890
Pyrintö päätti poistaa huveista markkinakeinottelun. Viiden vuoden päästä
yhdistys oli kovissa veloissa, jotka olivat syntyneet ”uhkamielisistä
huvimatkoista ja leväperäisestä hallinnosta.”

1893 Hovioikeudenneuvos A.Jansson osti Reenholmilta saaren vuokraoikeuden.

1894 Vuokraoikeus siirtyi kalastaja Johannes Julius Karlssonille
(s.1855-k.1922) kun hän osti saaren talousrakennukset 1600 mk:lla, joka
vastaa ostovoimaltaan vanhoissa markoissa n. 40 000 mk.

Vuosina 1896-1922  J.J.Karlsson asui saarella perheensä kanssa, jossa oli
vuonna 1906, viimeisen eloon jääneen lapsen synnyttyä yhteensä yhdeksän
lasta. J.J. rakensi Toukolaan nykyisen Kustaa Vaasan tien alkuun v. 1904
suuren puutalon, jossa asui vaihtelevasti osan vuotta osa lapsista,
kalastusrenkejä ja vuokralaisia ja myös J.J. itse.
1906-1908 J.J.Karlssonin veli Leonard ”Nadi” Karlsson (s. 1861-k.1930) asui
saaressa kolmilapsisen perheensä kanssa, muutti sen jälkeen kalastamaan
Kivinokan pohjoisrannalle, jossa asui kuolemaansa saakka, jolloin Kivinokan
kalastustilan rakennukset siirtyivät Helsingin kaupungille.

Karlssonien Kuusiluodossa asuneita renkiä:

Vuonna 1907 Karl Söderlund (s. 1883), asui Leonard Karlssonin luona.
Vuonna 1915 ja uudelleen 1923-24 ajomies, ulkotyöläinen Frans Berg (s.
1876-k.1925), joka asui myös Toukolassa Karlssonien huvilassa.
Vuonna 1912 kalastaja, ulkotyöläinen Viktor Ek (s.1870-k.1929), asui kesällä
1906 Kokkoluodossa (ilmeisesti yksinkertaisessa vajassa).

16.11.1923- 1924  kalastaja, kalastusrenki Edvin ”Eda” Finnbäck s.
26.4.1895-, asui Karlssoneilla kalastusrenkinä vaimonsa ja neljän pienen
lapsensa kanssa. Oli vuonna 1912 Leonard Karlssonin renkinä Kivinokassa
vapauduttuaan kasvatuslaitoksesta.

Saari jaetaan kolmeen palstaan

Vuonna 1908 Karlssoneille kaupassa siirtynyt vuokrasopimus päättyy.
Helsingin rahatoimikamari jakoi saaren vuokrasopimusta uusittaessa  kolmeen
vuokrattavaan erilliseen palstaan. Karlssonit asuvat palstalla numero 1,
Vanhankaupungin nuorisoseuran puheenjohtaja, huvilanomistaja G.Koskinen
vuokraa palstaa 2 (koilliskulma), Suomen Postiljooniyhdistys vuokraa
eteläpäätä, johon rakentaa kesäsiirtolatalon. Karlssoneille jäi vain
kolmannes saaresta, kun aikaisemmin koko saari oli heille vuokrattuna.
   Saaren nuori isäntä oli J.J.Karlssonin esikoispoika Johannes ”Jankka”
Karlsson (s. 1887-k.1937), joka asui vaimonsa Agnesin (s. 1885-k.1966) ja
kahdeksan lapsisen perheensä kanssa toisinaan 1910-luvulla Karlssonien
Toukolan huvilassa. Lapset syntyivät vuosina 1909, 1912 (Erik Karlsson),
1914, 1916, 1919, 1923, 1925 ja 1928.

1919 alkaen Luterilaisen evankeliumiliiton nuorisoliiton Helsingin osasto
osti postiljoonien rakennuksen ja vuokrasi palstat 2 ja 3 ja alkoi käyttää
postiljoonien taloa lasten ja nuorten kesäsiirtolana (Suomen luterilaisen
evankeliumiyhdistyksen SLEY:n alajärjestö). Vuosina 1957-1973 se vuokrasi
koko saarta ja lopetti toimintansa Kuusiluodossa vuonna 1973.

Huvilanomistajia

Vuonna 1927 J.J. Karlssonin kuolinpesän hallussa olevan kalastustilan
päärakennus ja osa vuokraoikeudesta myydään toukolalaiselle kalastajalle,
huvilanomistaja G.A.Liljebergille. Karlssonien palstan vuokraoikeus myydään
uudestaan jo 1928 rouva Pohjanheimolle ja pian sen jälkeen kirjaltaja
K.Kalervolle, joka on Yhdysvaltain kansalainen. Kalervon omistuksessa oleva
Karlssonien tilan päärakennus paloi vuonna 1928.  Vuonna 1930 palsta myydään
rouva V. Palmulle (s.1874-k.1935)  ja ekonomi, myyntipäällikkö Olavi
Luumille (s. 1901), jotka rakennuttivat nykyisen huvilan. Rouva Palmun mies
on kapteeni Hjalmar Palmu (s. 1891-k.1953).
   Karlssonit asuivat vielä 1929-1930 Kuusiluodossa vanhalla palstallaan,
mutta uusien omistajien vuokralaisina.
   Vuonna 1938 vanha vuokrasopimus päättyi ja sitä jatkoi kaupungin
kiinteistölautakunta Hjalmar Palmulle neljällä vuodella. Vuonna 1942 huvila
myytiin  liikkeenharjoittaja, ompelimon omistaja Anna Tohtualle (s.1900).
Tohtua avioitui vuonna 1950 toimitusjohtaja, kenkätehtailija Eino Kotilaisen
(s.1908) kanssa. Häitä vietettiin Kuusiluodossa. (Heidän vuokrasopimus
tuntematon.)
   Ilmeisesti Anna Tohtuan vuokralaisena asui vuosina 1942-43 Arabian
tehtaalla työskentelevä sekatyömies, pilkekauppias Sulo Nevaranta (s. 1903)
vaimonsa ja yhden pienen pienen lapsen kanssa.

Itärannan saunarakennus

Vuosina 1928-1937 kalastaja Mikael Tuomela (s. 1900),  ja vaimonsa Elsa (s.
1904) kolmen lapsen kanssa asuivat saaren itärannalle vuonna 1928
rakennetussa saunarakennuksessa ja olivat SLEY:n vuokralaisia. He muuttivat
vuonna 1937 Katajaluotoon ulkomerelle Helsingin edustalle. Tuomela asui  
ennen Kuusiluotoon muuttoa Lammassaaressa, ilmeisesti vanhempiensa kanssa.
Tuomela ilmeisesti kalasti jo Lammassaaressa asuessaan mm. Sipoossa,
Vanhankaupunginlahden ulkopuolella.
   Vuosina 1941-1948 Erik Karlsson (s.1912-k.2002) asui ensimmäisen vaimonsa
ja neljän lapsensa kanssa samassa rakennuksessa. 1960-luvulla SLEY:n
talonmiespariskunta Poikolaiset asuivat samassa rakennuksessa.

Vuonna 1976 saaren nykyisessä huvilassa asui ilman vuokrasopimusta entinen
Lammassaaren vahti Tauno Solla (s.1919) yhdessä vaimonsa Anna-Liisa Sollan
(s. 1923) kanssa.

1978-1990 saarta vuokrasi Veikko Hurstin johtama Lopunajan Herätys ry.
Vuonna 1981 se järjesti Kuusiluodossa alkoholistien suurleirin. Suurleirissä
mukana ollut Jorma Elo asui Kuusiluodossa 1981-noin 1986.

1990 Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi ry vuokrasi saaren.

Lähteet: Helsingin poliisilaitoksen osoiterekisteri 1907-1960, Helsingin
osoitekalenteri 1892-1907, 5. poliisipiirin ilmoituspäiväkirjat v.
1900-1930, Helsingin sanomat, Hufvudstadsbladet, Helsingfors Tidningar